SANT - etusivulle
 
Perinteinen televisio on säilyttänyt hyvin asemansa kotien ensisijaisena tv-palvelujen käyttölaitteena. (kuva SONY)

Perinteinen vai netti-tv?

Perinteisellä televisiolla tarkoitetaan antenni- tai kaapeli-tv-verkkoon liitettyä vastaanotinta, jota kutsutaan myös lineaari-tv:ksi. Netti-tv toimii laajakaista- tai mobiiliyhteydellä ja käyttöliittymänä on tietokone, älypuhelin tai IP-verkkoon kytketty taulu-tv.


Suomen kotitalouksista 94%:lla on perinteinen televisio ja 91% väestöstä katselee televisiota viikoittain (lähde: Finnpanel/2017). Kotitalouksista 60-70% käyttää kaapeli-tv-palveluja, jotka ovat käytössä taajamien kerros- ja rivitaloissa. Antenni-tv-kotitalouksia on 30-40%, joista suuri osa on pientaloissa.  

TV-ohjelmien katselu netti-tv:n kautta on kasvanut selvästi lähivuosina. Vuonna 2017 rekisteröitiin keskimäärin 59 miljoonaa ohjelma-avausta kuukaudessa (Yle, MTV3, Nelonen ym. kotimaiset netti-tv-palvelut), jossa oli kasvua noin 19% edellisvuoteen verrattuna. Tietokonetta käytettiin tv-ohjelmien katseluun 45%:ssa, tabletia 27%:ssa ja älypuhelinta 22%:ssa kotitalouksista. (lähde: Finnpanel). 

Lineaari-tv on käyttövarma

Kaapeli- ja antenni-tv-jakelua kutsutaan lineaari-tv:ksi, koska tv-ohjelmat ja -palvelut lähetetään samanaikaisesti kaikille verkon piirissä oleville tv-vastanottimille. Lineaari-tv:n vahvuuksia ovat käyttövarmuus, tietoturvallisuus ja edullisuus. Kaapeli- ja antenni-tv-jakelu on osoittautunut erittäin käyttövarmaksi. Hallitussa yksisuuntaisessa tiedonsiirrossa ei ole pelkoa haittaohjelmista tai salakuuntelusta, eikä vastaanottoon tarvita kallista liittymää. Esimerkiksi taloyhtiön antenniverkon kautta on katsottavissa ilmaiseksi Ylen tv-palveluja ja mainosrahoitteisia tv-kanavia.  

TV-palvelut lähetetään antenniverkossa yksisuuntaisina kaikille vastaanottimille, joten ylikuormitusta ja estoa ei esiinny. Yksisuuntaisuudesta johtuen lineaari-tv ei mahdollista interaktiivisia palveluja. Uusissa televisiomalleissa on hybridi-tv-ominaisuus, joka mahdollistaa lineaari-tv:n liittämisen antenniverkon lisäksi nettiin, jolloin IP-verkon vuorovaikutteisten palvelujen käyttö on mahdollista samalla televisiolla. 

Kaapeli-tv-palveluja tarjoavat Suomessa muun muassa DNA, Elisa ja Telia sekä alueelliset tietoliikenneoperaattorit. Antenni-tv-palveluja tarjoavat Digita ja DNA. Satelliitti-tv-palveluja tarjoaa Canal Digital ja Viasat.


Kuva: Kiinteistön antenniverkko ja yleiskaapelointijärjestelmä mahdollistavat lineaari-tv:n ja netti-tv:n käytön jokaisessa kiinteistön asuinhuoneessa. (kuva: Ville Reinikainen/Sähköinfo Oy)


Netti-tv kännykässä tai älytelevisiossa 

Televisioihin tulee jatkuvasti mukaan uusia ominaisuuksia ja erityisesti nettipalveluiden eli IP-palvelujen käyttömahdollisuus lisääntyy. Älytelevisio eli smart-tv liitetään laajakaistayhteydellä nettiin, jolloin televisiolla voidaan katsoa ohjelmia netistä ja käyttää myös netin vuorovaikutteisia palveluja. Smart-tv:ssä on yleensä myös perinteinen antenniverkkoliitäntä. 

Television suurin haastaja on älypuhelin, jolla voidaan tehdä lähes samat asiat kuin televisiolla. Käyttöliittymä on pienempi, mutta puhelin on aina mukana.  

Internetin netti-tv-palvelujen tarjonta on jo runsasta. Yle Areenan kautta on katsottavissa suorana Ylen kanavatarjontaa sekä ohjelmatallenteita tarjonnan mukaan. Myös muut tv-yhtiöt kuten MTV3, Ruutu, Netflix ja Youtube tarjoavat ohjelmiaan joko ilmaiseksi tai maksu-tv-palveluna.  

Netti-tv:n käyttö edellyttää laajakaistayhteyttä joko kiinteän tai mobiiliverkon kautta tai WiFi-yhteyttä. Taajamissa on yleensä saatavilla hyvin kiinteän verkon laajakaistapalveluja, mutta hajasijoitusalueella joudutaan usein turvautumaan mobiilipalveluihin, jotka hyödyntävät uusinta LTE-mobiilitekniikkaa (4G). Netti- ja mobiili-tv:n käyttäjän on oltava valmis maksamaan hyvästä yhteydestä lisämaksua. 

Mobiili-tv edellyttää hyvää yhteyttä

Viestintäviraston selvitysten (7/2018) mukaan noin 90 % suomalaisista kodeista asuu alueella, jossa on saatavilla jopa 100 Mbit/s- mobiiliyhteys (yhden tai useamman operaattorin 4G-verkko). Vastaavasti 30 Mbit/s mobiiliyhteys on saatavilla 98 prosenttiin kotitalouksista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki saisivat tuon kaistan samanaikaisesti. Mobiilipalvelujen käyttöä rajoittaa samanaikaisten käyttäjien määrä. Mitä enemmän käyttäjiä ja kuormitusta, sitä vähemmän kaistaa tarjolla kaikille tukiaseman palvelujen käyttäjille.  

Mobiiliverkon ulkoantennin avulla voidaan parantaa laajakaistayhteyden siirtonopeutta usein moninkertaiseksi ja palvelut saadaan toimimaan myös sisätiloissa. Suunta-antennin asentamisessa kannattaa käyttää antenniurakoitsijaa, joka osaa valita käyttötarkoitukseen oikeanlaisen antennin ja asennuspaikan, asentaa kaapeloinnin sekä toteuttaa tarpeenmukaisen sisätilapeiton. Aktiivisten toistimien asentaminen Suomessa on sallittua vain operaattorien toimesta.

Kuva: Kiinteistön katolle tai seinälle asennettavalla suunta-antennilla voidaan parantaa mobiililaajakaistan siirtonopeutta moninkertaiseksi. (kuva: Olli Knuuttila/DNA Oyj)


Suomen matkaviestinverkkojen kokonaisliittymämäärä on noin 9,5 miljoonaa, joista 23 prosenttia oli datakäytössä, 67 prosenttia puhelin- ja tiedonsiirtokäytössä ja 10 prosenttia pelkästään puhelinkäytössä. Jokaista suomalaista kohden käytettiin tammi-kesäkuussa 2018 mobiilidataa keskimäärin 28 gigatavua kuukaudessa. Tämän mukaan jokainen suomalainen voisi katsella videota keskimäärin noin tunnin päivässä. Nykyiset mobiiliverkot eivät siten mahdollista laajamittaista ja hyvätasoista mobiili-tv:n käyttöä, jos tukiaseman alueella on paljon samanaikaisia käyttäjiä. Kehittyneemmälle 5G -mobiiliverkolle, jota lupaillaan seuraavan 5 vuoden kuluessa, on selvästi tarvetta (lähde: Viestintävirasto 9/2018).

Televisioiden koko kasvaa ja ominaisuudet monipuolistuvat

Kodinkoneliikkeissä on tarjolla laaja valikoima erilaisia taulutelevisioita. Hintataso vaihtelee muutamasta satasesta useampaan tuhanteen euroon riippuen television näytön koosta, näytön resoluutiosta eli tarkkuudesta, viritintyypistä ja muista laitteen ominaisuuksista. Uudet mallit soveltuvat yleensä HD-kanavien katseluun oli sitten jakelukanavana antenni-tv tai kaapeli-tv. Soveltuvuus kannattaa aina varmistaa myyjältä.

Myytävien televisioiden keskikoko on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Siinä missä 42-tuumaista televisiota pidettiin vielä muutama vuosi sitten isona, myydään nykyisin runsaasti jopa yli 60-tuumaisia televisioita, joiden ruudun halkaisija on yli puolitoista metriä. Suuren kuvan nautinnollinen katselu vaatii terävää ja virheetöntä kuvanlaatua. Varsinkin yli 40-tuumaisten televisioiden kuvanlaatu voi näyttää epätarkalta, kun katsotaan tavallisia digilähetyksiä. 

Teräväpiirto-tv:n jälkeen ovat tulleet ultrateräväpiirtotelevisiot (UHD), jotka mahdollistavat entistä tarkemman kuvan, koska niissä on parempi kontrasti ja kuvataajuus. Nykyisin varsin yleiset Full HD- ja HD Ready -televisiot mahdollistavat HD-tarkkuuden, mutta uudempien UHD-televisioiden tarkkuus on jopa neljä kertaa parempi (4K perusominaisuus, 8K tulossa lähi vuosina).  Käytännössä UHD-lähetysten yleistymiseen lineaari-tv:ssä menee vielä vuosia. 

Maksu-tv-palvelut netin ja satelliitin kautta

Maksu-tv-palvelujen tarjonta on siirtynyt entistä enemmän internet-välitykseen. Toki kaapeli-tv ja antenni-tv-tarjonnassa maksu-tv-palveluilla on edelleen keskeinen asema. Myös satelliittijakelu on edelleen hyvä vaihtoehto alueilla, joissa antenni-tv ei ole käytettävissä ja, jos arvostaa hyvälaatuista televisiokuvaa. Satelliittipalvelupakettiin sisältyy yleensä asennus, joka koostuu vastaanottopeilin asennuksesta ja suuntauksesta ja kaapeloinnista sisätiloihin sekä satelliittivastaanotossa tarvittava sovitin. 

Hybridi-tv yhdistää perinteisen ja netti-tv:n 

Hybridi-tv eli HbbTV (Hybrid Broadcast Broadband TV) yhdistää perinteisen tv-lähetyksen ja laajakaistan tuoden netti-tv ominaisuudet perinteisten televisiopalveluiden rinnalle. Käytännössä tv-katsoja voi esimerkiksi siirtyä tv-ohjelmasta suoraan kyseisen ohjelmakanavan nettipalveluihin.  Hybridi-tv mahdollistaa myös reaaliaikaiset äänestys- ja mainospalvelut. 

Hybridi-tv:n käyttäminen edellyttää, että televisiossa on HbbTV-ominaisuus ja nettiliittymä. Lähes kaikissa uusissa televisioissa on HbbTV-valmius. Asian voi varmistaa myyjältä tai laitetoimittajalta. 

Hybridi-tv-palveluja on tarjolla Digitan antenni-tv-verkossa ja joissakin kaapeli-tv-verkoissa. Muun muassa Yle, MTV3 ja Nelonen tuottavat jatkuvasti hybridi-tv-palveluja. Kun palvelu on saatavilla, ilmestyy tv:n näyttöön punainen nappi. Painamalla kaukosäätimen punaista nappia kytkeydytään kyseisen kanavan hybridi-tv-palveluun netin välityksellä. Punainen nappi -heräte ja muut HybridiTV-palvelut välitetään televisiolle nettiyhteyden kautta. 



Kuva: Hybridi-tv-palveluja käytetään kaukosäätimellä, jonka punaista nappia painamalla kytkeydytään kanavan hybridi-tv-palveluun. Palvelun käyttö edellyttää, että televisio liitetään antenniverkon lisäksi laajakaistayhteyteen. (lähde: Digita Oy)


Antenni- ja kaapeli-tv siirtyvät vähitellen uuteen lähetystekniikkaan

Vapaasti vastaanotettavien antenni-tv-kanavien piti siirtyä Suomessa pelkästään uuteen DVB-T2-lähetystekniikkaa huhtikuussa 2020. Siirtymä lykkääntyy 1-2 vuodella johtuen Ylen HD-jakelupäätöksen viivästymisestä. Uusi T2-tekniikka on antennitalouksissa jo käytössä maksu-tv-kanavilla, jotka siirtyivät uuteen lähetystekniikkaan toukokuussa 2017. Myös DNA:n VHF-antenni-tv-verkossa, jossa näkyvät tällä hetkellä Ylen HD-kanavat, käytetään T2-tekniikkaa.  

T2-lähetystekniikka mahdollistaa HD-tasoisen kuvanlaadun ja suuremman määrän perustasoisia (SD) ohjelmakanavia. Suomessa testatuista televisioista ja digibokseista kertova “Antenna Ready HD" -merkintä takaa sen, että T2-vastaanotin toimii mm. tekstitysten osalta moitteettomasti kaikissa suomalaisissa antenniverkoissa. Merkintä löytyy yleensä pakkauslaatikosta. Kaapelitelevisioverkossa voi katsella HD-kanavia vain Cable Ready HD -laitteilla. Lisätietoja osoitteesta https://www.testatutlaitteet.fi/.

Uuteen DVB-C2 -lähetystekniikkaan siirtyminen on edessä myös kaapeli-tv-talouksissa lähi vuosina. Päätökset ovat operaattorikohtaisia, joten muutosajankohdasta kannattaa kysyä taloyhtiön kaapeli-tv-palvelujen operaattorilta. Kun siirtymä pelkästään T2- ja C2-jakelutekniikkaan tapahtuu, televisiokanavat näkyvät vastaanottimessa vain uutta tekniikkaa tukevalla televisiolla tai digiboksilla. Viestintävirasto kehottaakin kuluttajia olemaan tarkkoina televisiovastaanotinta hankittaessa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto muistuttaa, että myyjällä on velvollisuus kertoa, toimivatko myytävät laitteet uudella tekniikalla. Tieto on käytävä selvästi ilmi myös verkkokaupassa.

Jos tv-kuva ei näy? 

Jos tv-kuva pikselöityy, katkeilee tai ei näy ollenkaan, ota yhteyttä tv-palvelua tarjoavaan verkko-operaattoriin. Palvelun tarjoajana voi olla Digita, DNA, Elisa, Telia tai jokin paikallinen operaattori. Jos pystyt paikantamaan vian kiinteistön tv-jakeluverkkoon, ota yhteyttä paikalliseen antenniurakoitsijaan, joka pystyy korjaamaan kaapelointiin, vahvistimeen tai antenniin liittyvät ongelmat. 

Perustietoa tv-jakelujärjestelmistä löydät osoitteesta www.sant.fi, josta voit ladata veloituksetta myös Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n julkaiseman Pientalon antennioppaan. Sivustolta löytyvät myös alueelliset olosuhteet tuntevien pätevien tv-alan asennusliikkeiden yhteystiedot.

Tauno Hovatta, toiminnanjohtaja, Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry  






 

Sant 12.12.2018

Tulostusversio

2019


Televisioviikko edistää T2-siirtymää


Jäsentiedote tammikuu 2019

2018


Perinteinen vai netti-tv?


Jäsentiedote marraskuu 2018


Martti Kempistä kunniapuheenjohtaja


T2-siirtymä lykkääntyy


YA-arkiston toiminta päättynyt - aluearkistoja jäsenurakoitsijoilla


Jäsentiedote syyskuu 2018


Antennialan tekniikkapäivän ohjelma julkistettu


Lehdistötiedote: Seuraava digisiirtymä pimentää tuhansia televisioita vuonna 2020


Antenniverkon uudistus vai kunnostus?


Kahdella antennilla koko antenni-tv:n tarjonta


Jäsentiedote kesäkuu 2018


Jäsentiedote huhtikuu 2018


Television tulevaisuus esillä kevätinfossa


Antennitaloyhtiöiden huomioitava tv-ohjelmien siirtovelvoite


Jäsentiedote helmikuu 2018


Sisäverkkomääräys 65 C astuu voimaan


Olympialaisten tv-lähetyksissä tarkkana

2017


Jäsentiedote joulukuu 2017


Satelliitti- ja antenniliitto kiittää Martti Kemppiä


Toimiiko televisiosi vuonna 2020?


T2-siirtymä puhutti Antennialan tekniikkapäivillä


SANT ry:n uusi puheenjohtaja Hannu Liimatainen


Jäsentiedote syyskuu 2017


Tiedote: Satelliittivastaanoton suosio lisääntyy


Jäsentiedote heinäkuu 2017


Pientalon antenniopas päivitetty


Jäsentiedote kesäkuu 2017


Antenni-tv:n uusi toimilupakausi käynnistyi


Jäsentiedote huhtikuu 2017


Televisio uudistuu


Uusi antenni-tv:n toimilupakausi alkaa 17.5.2017


Jäsentiedote helmikuu 2017


Taajuustalkoot -palvelun kautta apua LTE 700 häiriöihin


Antenni-tv:n uudet ohjelmistoluvat myönnetty


Taajuusmuutokset suoritettu

2016


Jäsentiedote joulukuu 2016


700 MHz:n alueen taajuudet kolmelle toimijalle


Taajuusmuutokset käynnissä Pohjois-Karjalassa


Antennialan tekniikkapäivässä esillä uusi toimilupakausi, määräys 65B ja pientalon mobiiliantenniratkaisut


Työturvallisuus antenniasennustöissä -opas päivitetty


Espoon ja Turun alueen rinnakkaislähetyksiin jatkoaikaa


Jäsentiedote syyskuu 2016


Toimiluvat antenni-tv:n kolmeen kanavanippuun haettavana


TV-kanavien lähetystaajuuksiin muutoksia pääkaupunkiseudulla


Espoon ja Fiskarsin päälähettimien muutokset käynnistyvät syyskuussa


Lahden TV-aseman taajuudet muuttuvat


Jäsentiedote heinäkuu 2016


Sisäverkkomääräys 65 päivittyi


Norkring luopuu verkkotoimiluvistaan, nykyisille toimiluville jatkoaika


TV-kanavien lähetystaajuudet muuttuvat Kymenlaaksossa


Jäsentiedote kesäkuu 2016


Teräväpiirtotelevisiot yleistyvät vähitellen


Antenni-tv:n ohjelmistolupahaku päättynyt


Jäsentiedote huhtikuu 2016


YLE:n SD-muotoiset tv-lähetykset päättyvät 2020


Taajuusmuutokset ovat edenneet suunnitellusti


Taajuusmuutokset etenevät: etelä-Savo, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Kymenlaakso,..


Jäsentiedote 1 / 2016


Tammelan ja Jyväskylän seudulla taajuusmuutokset käynnistyvät

2015


YLE:n HD-lähetysten jakelu päättyy Digitan antenni-tv-verkossa


Jäsentiedote joulukuu 2015


Taajuusmuutokset käyntiin keskisessä-Suomessa tammikuussa


Antennitelevision uudet verkkotoimiluvat myönnetty


SANT ry 20 vuotta


Jäsentiedote syyskuu 2015


Viestintäviraston taajuusmuutosneuvontapalvelu avattu


Antennikotitalouksien teräväpiirtovalmius kasvanut hitaasti


Taloyhtiöiden varauduttava ajoissa taajuusmuutoksiin


Pientalon antenniopas päivitetty


Jäsentiedote kesäkuu 2015


700 MHz:n taajuusmuutokset alkavat pohjois-Suomessa heinäkuussa


Antenni-tv:n verkkotoimilupia haettiin


Jäsentiedote 2/2015 huhtikuu


UHF-alueen taajuusmuutosvalmistelut käynnissä


Antennitelevision verkkotoimiluvat haettavina


Jäsentiedote 1/2015 helmikuu


UHF-verkkoon lisää maksu-tv-kanavia


Television asema suomalaiskodeissa vahva

2014


Viestintävirasto julkaisi täsmentyneen sisäverkkomääräyksen


Jäsentiedote 5/2014 joulukuu


Lisää sisältöä ja tarkempaa kuvaa antenniverkkoon


Jäsentiedote 4/2014 lokakuu


Viestintävirastolta ennakkotietoa taajuussiirtymästä taloyhtiöille


Taajuusmuutokset ja määräys 65 esillä Antennialan tekniikkapäivässä


Jäsentiedote 3/2014 elokuu


TV-antennit kuntoon ja HD-valmiuteen


DVB-T2 -tekniikka tuo antennitalouksiin terävämmän televisiokuvan


Jäsentiedote 2/2014 toukokuu


Taajuustalkoot jatkuvat


ASUINKIINTEISTÖN TIETOLIIKENNEVERKON UUDISTAMINEN


Jäsentiedote 1/2014 helmikuu


YLE:n HD-kanavia myös Digitan UHF-verkossa


YLE laajentaa HD-tarjontaa


Antenniasentajan peruskurssille haku käynnistyi


800 MHz:n taajuustalkoot

2013


Kaikki televisiosta - hakusivusto on avattu


Jäsentiedote 5/2013 joulukuu


Antenni-tv:n teräväpiirtosiirtymästä suunnitelma


Velvollisuus järjestää VHF-vastaanotto


TV-häiriöiden syyt selviävät yleensä


Jäsentiedote 4/2013 lokakuu


DNA:n antenniverkossa SM-liigaa


KKV hyväksyi DNA:n PlusTV-kaupan


Welho avaa HD-kanavia maksuttomaan katseluun loppukuun ajaksi


Antenniasentajien peruskoulutus käyntiin


Jäsentiedote 3/2013 heinäkuu


Viestintävirasto julkaisi uuden sisäverkkomääräyksen


Digitan karttapalvelu uudistui


Antenniasentajakoulutus käynnistyy


Jäsentiedote 2/2013 toukokuu


MTV3 HD-KANAVA VHF-VERKOSSA MM-KISOJEN AJAN VAPAASTI


DNA ostaa PlusTV:n


Tilaajavastuu.fi - Luotettava Kumppani


Jäsentiedote 1/2013 helmikuu


Television katsominen kasvussa

2012


Jäsentiedote 5/2012 joulukuu


@450-verkon teknologiamuutoksesta paikoin häiriöitä


Antenniala katsoo tulevaisuuteen


Suuri televisio vaatii laadukkaan antennijärjestelmän


Viestintäviraston infoa radiohäiriöistä


Jäsentiedote 4/2012 Syyskuu


SANTin jäsenet vierailivat Anga Cable -messuilla


Jäsentiedote 3/2012 kesäkuu


HDTVopas.fi -sivusto avattu


DNA käynnisti VHF Pro -verkoston


Pientalon antenniopas päivitetty 6/2012


Teräväpiirto vallitsevaksi 2017


Jäsentiedote 2/2012 toukokuu


PlusTV HD-aikaan syksyllä


MM-kiekkolähetykset myös teräväpiirtona


TV Viihde lopettaa


Jäsentiedote 1/2012


Television asema edelleen vahva


Langattomaan laajakaistaan tehoa lisäantennilla

2011


Jäsentiedote 5/2011


DNA:n lähetinverkko laajenee


Pientalon antenniopas päivitetty 11/2011


Jäsentiedote 4/2011


Digitan DVB-H-jakelu loppuu, tilalle DVB-T2-palveluja


YLE HD maksutta DNA:n verkossa


DNA:n antenni-tv-info


Jäsentiedote 3/2011


Jäsentiedote 2/2011


YLE käynnisti HD-lähetykset


Maksu-tv-operaattorit noudattavat korttilinkitystä


VHF C DNA:lle, Anvian verkkoihin ohjelmalupia


YLE:n HD-lähetykset käyntiin kevään aikana


Antenna Ready HD laitehyväksyntä käynnissä


Jäsentiedote 1/2011 (maaliskuu)


3D-TV.fi aloittaa testilähetykset antenni-tv-verkossa


Anvian HD-testilähetykset käynnissä


Antenni-tv:n kanavapaikkanumerointi muuttuu

2010


Jäsentiedote 5/2010 (joulukuu)


DNA:n HD-koelähetyksiä maksutta joulukuussa


Pientalon antenniopas rakentajalle ja remontoijalle


Anvian HD-testit käynnistyvät


DNA:n lähetinverkkoa asennetaan


DNA rakentaa oman VHF-verkon


Muutoksia verkkotoimilupiin


Jäsentiedote 4/2010 (syyskuu)


F-kanavanippuun 11 ohjelmistolupahakemusta


Digita sopimukseen YLEn ja MTV Median kanssa


DNA-Welho -järjestelyllä ei vaikutusta toimilupiin


Jäsentiedote 3/2010


LVM toivoo alalta aktiivisuutta


Monipalveluverkot -pikaopas uudisrakentajalle ja kunnostajalle


F- ja HD3 -kanavapakettien verkkotoimiluvat Anvia Oyj:lle


Ohjelmistotoimiluvat seitsemälle HD-kanavalle


Antennivastaanoton uudet näkymät


Jäsentiedote 2/2010 (maaliskuu)


Hyödynnä jäsenlogoa


HD-testilähetyksiä olympialaisista maanpäällisessä verkossa


Jäsentiedote 1/2010 (tammikuu)

2009


Jäsentiedote 5/2009 (joulukuu)


DNA Oy julkisti HD-pilotin


HD ja satelliittipalvelut esillä antennialan tekniikkapäivässä


Kanavanippu F:n ja HD3:n verkkotoimilupahaut käynnistymässä


Digitan maanpäällisen verkon toimiluville jatkoaikaa vuoteen 2016


Teräväpiirtolähetysten ohjelmistolupien haku käynnistyi


Jäsentiedote 4/2009 (syyskuu)


Antenniala odottavaisena HD:n suhteen


Jäsentiedote 3/2009 (Heinäkuu)


HD toimiluvat DNA Oy:lle


Kaksi uutta kanavaa E-kanavanippuun


NorDig määritteli vaatimukset DVB-T2 -päätelaitteille


Kotitalouksien HD-antennivalmiudet hyvät


Jäsentiedote 2/2009 (toukokuu)


Neljä hakijaa HD-toimiluville


Raimo Perämaa kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi


Maanpäällisen verkon HD-toimilupien haku käynnistyi


E-kanavanippuun tulossa 2 uutta kanavaa


Jäsentiedote 1/2009 (helmikuu)


SANT ry:n kuvallinen henkilökortti uusittu


YLE Teema ja Urheilukanava uusille kanavapaikoille

2008


Jäsentiedote 5/2008 (Joulukuu)


Antennialan tekniikkapäivässä HD vahvasti esillä


Ministeriö käynnisti HD-kanavien hakuprosessin


Jäsentiedote 4/2008


SANT:n internet-sivusto uudistui


Kotitalousvähennys laajenee antenniasennuksiin


Kanavanippu E:hen uusi valtakunnallinen tv-kanava