Antennin valinta ja suuntaus
Antenni ja sen sijoituspaikka ratkaisevat vastaanoton laadun. Huonosta antennisignaalista johtuvia ongelmia ei voida korjata vahvistimilla tai muilla laitteilla.
Antennipaikkaa haettaessa antenni on pidettävä suunnattuna kohti lähetysasemaa. Kuvassa parasta signaalia etsimässä pääkaupunkiseudulla toimivan Taloverkko oy:n Juha Girsen.
Antennimastossa on yleensä kaksi antennia:
- UHF-antenni, kanavat 21 - 48
- ULA-antenni radiolähetysten vastaanottoon
Mikälivastaanottopaikanjaasemanvälissäonmaastoesteitä,kutenmäkiä,rakennuksia, puustoa ja lähetin on kaukana, antennin on oltava riittävän suuri ja se on sijoitettava riittävän korkealle. Liikenne- ja viestintäviraston vaatimusten mukaan antenni on tarvittaessa sijoitettava 10 metrin korkeuteen maanpinnasta ja sen vahvistuksen on aina oltava vähintään 14 dBi.
Antennimasto pitää myös aina muistaa maadoittaa salamaniskujen varalta. Antennimasto maadoitetaan vähintään 16 mm2 kuparikaapelilla, joka päätetään kiinteistön päämaadoituskiskoon.
Antenni kannattaa suunnata siihen lähettimeen, josta
saadaan paras signaali. Antennin paikan ja suuntauksen omatoimisessa
määrittämisessä voi hyödyntää vastaanottimen signaalitasonäyttöä.
Antennia on siirrettävä korkeus- ja sivusuunnassa siten,
että vastaanottimen näyttämä signaalitaso on mahdollisimman korkea kaikkien
kanavanippujen signaaleilla. Jo noin 20–30 cm siirto saattaa vaikuttaa
merkittävästi signaalin tasoon.
Mastoputkelle voi hakea parasta paikkaa esim. kokeilemalla talon eri päätyjä. Lähetinasemien sijainnin voi tarkistaa Digitan verkkosivuilta.
Kaikille kanavanipuille olisi saatava vähintään 80 prosentin signaalitaso riittävän erilaisista olosuhteista (sumu, sade, vuodenaika jne.) johtuvien signaali tasovaihteluiden varalle. Luku on suuntaa antava, koska vastaanottimien signaalintasonäytöt eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Joissakin vastaanottimissa on myös signaalin laatua osoittava näyttö. Sen tulisi näyttää kaikilla kanavanipuilla täyttä tai lähes täyttä lukemaa. Standardin mukaan tv-signaalin tason tulisi olla antennirasiassa välillä 49–74 dBuV (DVB-T2-jakelu).
Häiriöden poisto
Useimmat laadukkaat mastovahvistimet on varustettu aluekohtaisilla tuloilla ja säädöillä. Esimerkiksi jos muun radioliikenteen tukiasema (esim. Virve, GSM, 3G, LTE 700, LTE 800 jne.) on vastaanottopisteen välittömässä läheisyydessä, saatetaan joutua asentamaan laajakaistaisen mastovahvistimen sisäänmenoon estosuodin kyseisen tukiaseman signaalin aiheuttaman häiriön estämiseksi.
Suuntakuvio
Antennin suuntakuvio kertoo, kuinka hyvin antenni vastaanottaa eri suunnista tulevia lähetyksiä. Voimakkaasti suuntaavalla antennilla, joka vahvistaa vastaanottosuunnasta tulevia signaaleja ja vaimentaa muita, voidaan vähentää häiriösignaalien vaikutusta vastaanottoon. Useimmiten voimakkaasti suuntaava antenni tuottaa laadukkaan ja häiriöttömän antennisignaalin.
Antennin etu-takasuhde kertoo, kuinka paljon voimakkaamman antenni vastaanottaa edestä tulevia lähetteitä kuin takaa tulevia. Suhde ilmoitetaan teknisissä ominaisuuksissa.
Kaikissa ongelma- ja häiriötilanteissa kannattaa kääntyä SANTin jäsenyritysten puoleen.