T2-siirtymä puhutti Antennialan tekniikkapäivillä
Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n vuotuinen
Antennialan tekniikkapäivä järjestettiin 26.10. Hämeenlinnan Aulangolla.
Vuonna 2020 Suomessa siirrytään pelkästään T2-lähetystekniikan käyttöön. T2-siirtymästä kertoneen Viestintäviraston Kiinteät radioverkot -ryhmän päällikkö Suvi Juurakko-Lehikoisen mukaan elokuussa julkaistun Finnpanelin TV-mittaripaneeliin vastanneista antennitalouksista 48 prosenttia kertoi omistavansa teräväpiirtolähetysten vastaanottoon sopivan television tai digiboksin.
Vastaanottimen omistaminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti HD-lähetysten katselua, sillä tällä hetkellä teräväpiirtoisten T2-lähetysten verkko kattaa vain 85 prosenttia väestöstä.
Luvun tuleva suuruus riippuu osittain Yleisradion tulevan kevään jakeluverkkopäätöksistä. Asiasta kertoneen Ylen jakelupäällikkö Jarkko Korhosen mukaan tässä vaiheessa on kuinkin vielä mahdotonta arvioida, kallistuuko vaakakuppi DNA:n nykyiseen VHF-verkkoon ja sen mahdolliseen laajentamiseen vaiko Digitan maantieteellisesti laajempaan UHF-verkkoon ja sen uudistamiseen.
VHF-verkon puolella riittäisi töitä
Osa antennialan toimijoista näkisi mielellään Yleisradion valinnan kohdistuvan DNA:n verkkoon sillä epäpoliittisella perusteella, että VHF-antennit puuttuvat tällä hetkellä kokonaan monista kotitalouksista.
Päiville osallistuneiden järvenpääläisen Martti Kemppi Oy:n antenniasentaja Nina Salmisen, vaasalaisen Daxpower Oy:n toimitusjohtaja Mikko Nikkolan ja kuopiolaisen Antenni ja sähköasennus Laurinen Ky:n urakoitsija Tommi Laurisen mukaan VHF-antenneja asennetaan tälläkin hetkellä suhteellisen paljon, mutta mitä lähemmäksi nykyisten SD-lähetysten päättyminen maaliskuussa 2020 tulee, sitä enemmän tekemistä tulee riittämään.
– Jos alle puolet ihmisistä katselee tällä hetkellä teräväpiirtolähetyksiä, niin tekemistä riittää varmasti vuoteen 2020 saakka ja vielä sen jälkeenkin, Nikkola ja Laurinen tuumasivat.
HMS Multimedia Systems Oy:n toimitusjohtaja Ari Suvannon mukaan tämä vuosi on ollut antennitarvikekauppiaalle selvästi paria edellisvuotta rauhallisempi.
– Taajuusmuutosten aikana taloyhtiöiden yhteisantennijärjestelmät tuli saneerattua pääasiassa kuntoon, joten nyt kysyntää on ollut lähinnä pientaloantennien puolella. VHF-antenneja menee jonkin verran, mutta kyllä tämä aika rauhallista on nyt ollut, Suvanto kertoi.
Datasiirto esillä tuoteuutuusnäyttelyssä
Päivän yhteydessä järjestettyyn tuoteuutuusnäyttelyyn osallistui toistakymmentä laitetoimittajaa ja verkko-operaattoria.
Teletukku Oy:n toimitusjohtaja Pasi Latva-Käyrä valitsi Hämeenlinnaan esille pääasiassa langattoman laajakaistan ratkaisuja.
– Reilun viiden kilometrin säteellä 4G- tai LTE-tukiasemasta hyvällä suunta-antennilla saa yleensä todella hyvän signaalin myös talon sisällä jaettavaksi. Mobiiliantennien suuntauksessa käytettäviä mittareita on mennyt viime aikoina paljon.
Latva-Käyrän mukaan antennialalla on ollut jo pidempään nähtävissä jako datapuolen asennuksia mielellään tekeviin nuorempiin toimijoihin ja vanhempiin konkareihin, jotka kokevat kaikki nettipuoleen viittaavatkin laitteet enemmän tai vähemmän epämiellyttäviksi.
– Pientä muutosta on kuitenkin tapahtumassa. Antenni on antenni riippumatta siitä, otetaanko sillä vastaan dataa vai tv-signaalia, Latva-Käyrä muistutti.
Myös Finnsat Oy:n myyntipäällikkö Jani Paananen valitsi esille datapuolen tuotteita kuten tukiasemia ja pientalokohteisiin tarkoitettuja kamera- ja Wi-Fi -linkkejä.
– Meillä Wi-Fi -puolen tuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Antennipuolen porukka ymmärtää hyvin radiotekniikkaa, joten täällä on paljon otollista kuulijakuntaa paikalla.
Finnsatin palveluksessa on tällä hetkellä kymmenen henkeä.
– Finnsat jatkaa Anvia-TV:n toimintaa. Minä ja kaksi muuta henkilöä ostimme liiketoiminnan Anvialta, ja toiminta jatkuu nyt perinteisellä, yli 45 vuotta vanhalla nimellä. Asiakaskunta on ottanut muutoksen hyvin vastaan ja itse yrittäjänä on nyt mukavaa, kun saa vaikuttaa itse suoraan kaikkeen tekemiseen, Paananen kertoi.
Television hybridiratkaisut yleistyvät
Perinteiset televisiolähetykset ja internet-palvelut yhdistävästä hybriditelevisiosta on puhuttu jo vuosia, mutta nyt palveluiden käyttöönotto on lyömässä kunnolla läpi.
Vaikka myös puhdas IP-TV kummittelee jatkuvasti antennialan ajankohtaisten puheenvuorojen taustalla, tarjoaa perinteinen broadcasting DNA:n kehityspäällikkö Juha Ihalaisen mukaan edelleen niin ylivoimaisen tavan teräväpiirtokuvan välittämiseen, ettei pelkästään antennipuoleenkaan keskittyneiden ammattilaisten tarvitse olla huolissaan tulevaisuudesta.
– Jos mietitään vaikka suuria urheilukilpailuja, vaatisi niiden lähettäminen pelkästään IP-verkossa todella paljon kapasiteettia. Sen sijaan IP-verkon kautta voidaan tuoda pienemmän kohdeyleisön kanavia ja tarjota runsaasti muita palveluita esimerkiksi DNA:n Android-pohjaisen TV-hubin kautta, Ihalainen kertoi.
Iltapäivä varattiin teknisille puheenvuoroille
Antennialan tekniikkapäivillä kuultiin lisäksi Digita Oy:n johtaja Teppo Ahosen (kuvassa) puheenvuoro perinteisen television ja nettipalvelut yhdistävän hybridi-tv:n yleistymisestä, Teleste Oyj:n tuotepäällikkö Anssi Mäkirannan esitys kaapeli-tv:n kehitysnäkymistä ja verkkojen saneeraustarpeesta, Canal Digital Finland Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Katajaisen puheenvuoro satelliittijakelun hyvistä tulevaisuudennäkymistä, Sähköinfo Oy:n teknisen asiantuntijan Ville Reinikaisen esitys telekaapeleiden paloturvallisuus- ja häiriösuojausvaatimuksista sekä Solveren diplomi-insinööri Juha Ristilän ja Antennimies Ky:n antenniurakoitsija Ari Flyktmanin tekniset puheenvuorot antenniverkkojen vikatilanteiden selvittämisestä ja verkkohäiriöiden analysoinnista.
Hannu Liimatainen SANT:n puheenjohtajaksi
SANT ry:n Hämeenlinnassa pidetty syyskokous valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi 1.1.2018 alkaen vantaalaisen Taloverkko Oy:n toimitusjohtaja Hannu Liimataisen. Onnittelut Hannulle. Liittoa vuodesta 2008 johtanut puheenjohtaja Martti Kemppi ilmoitti jo etukäteen, ettei ole enää käytettävissä jatkokaudelle.
SANT:n kunniapuheenjohtaja Raimo Perämaa (oikealla) onnitteli Hannua tämän yksimielisen valinnan jälkeen.
Mikko Arvinen, teksti