Antenniverkon uudistus vai kunnostus?
Monissa 1970-80 -luvuilla valmistuneissa taloyhtiöissä
on suunnitteilla putki- tai sähköremontti tai vastaava linjasaneeraus, jonka
yhteydessä uusitaan myös tietoliikennekaapeloinnit. Samoja kaapelointi- ja
putkitusreittejä pitkin on helposti kaapeloitavissa huoneistoihin myös
tähtimäinen antenniverkko sekä nopeiden laajakaistayhteyksien edellyttämät
kuitu- ja parikaapeloinnit. Viestintäviraston
määräys 65 kiinteistöjen sisäverkoista ja teleurakoinnista asettaa vaatimukset
sisäverkon uusimiselle tai kunnostukselle.
Käytännössä
vanha puhelinsisäjohtoverkko ja antenniverkko kannattaa uusia, jolloin
varmistutaan, että kiinteistön kaikissa asunnoissa on käytettävissä nopeat
laajakaistayhteydet ja kattavat tv-palvelut tulevien 30-40 vuoden aikana.
Määräys antaa kuitenkin rakennuttajalle mahdollisuuden valita tehdäänkö uusi
sisäverkko vai kunnostetaanko vanha verkko määräyksenmukaisesti.
On aina huomioitava, että laki sähköisen viestinnän
palveluista (917/2014) velvoittaa rakennuttajaa varustamaan uuden kiinteistön
tai rakennuksen nopeita laajakaistayhteyksiä tukevalla fyysisellä
infrastruktuurilla verkon liittämiskohtaan saakka. Lain mukaan olemassa olevan
rakennuksen sisäverkko on uudistettava rakenteellisia muutoksia koskevan
merkittävän peruskorjaushankkeen yhteydessä, jos rakennuksessa ei ole nopeita
laajakaistayhteyksiä tukevaa sisäistä viestintäverkkoa. Sisäverkon täytyy lain
mukaan kyetä vähintään 30 Mbit/s yhteysnopeuteen. Kyseisen lain soveltamisessa on joitakin poikkeuksia (kts. liite).
Määräyksen 65 keskeiset vaatimukset kiinteistön antenniverkolle
Vuonna 2014 voimaan astuneen määräyksen 65 tavoitteena
on edistää erilaisten televisio- ja radiopalvelujen sekä puhelin- ja
internetpalvelujen saatavuutta sekä alan kilpailua siten, että käyttäjillä on
mahdollisuus valita operaattorinsa. Määräyksen tavoitteena on varmistaa
tiedonsiirtokapasiteetin riittävyys kiinteistössä.
Antenniverkko on mitattava ja dokumentoitava
Jotta antenniverkon ja –järjestelmän
määräystenmukaisuus voidaan todeta, antenniurakoitsijan on suoritettava
vastaanottomittaukset, jotka tehdään tasomittarilla. Uuden
tai uusitun passiivisen antenniverkon toimivuus on todennettava mittaamalla
huoneistokohtaisesti antennirasioista.
Teleurakoitsijan on
laadittava suorittamistaan asennustöistä tarkastuspöytäkirja, josta ilmenee
määräyksen vaatimusten täyttyminen. Lisäksi loppudokumentteihin on sisällyttävä
mm. verkon kaaviokuvat rakenneosineen, mittaustulokset yms.
Antenniverkon kunnostuksen vaatimukset
Antenniverkon
kunnostus on varteenotettava vaihtoehto, jos antenniverkon palvelutasoa halutaan
nostaa ja kiinteistöön ei ole tulossa lähiaikoina linjasaneerausta tai
vastaavaa isompaa rakenteellista remonttia. Ketjumaisen 600 MHz:n verkon
kunnostus määräyksen 65 mukaisesti 1000 MHz:n verkoksi (ketju 1000) voi tulla
tarpeelliseksi, jos vanha antenniverkko on häiriöherkkä tai antenniverkko
liitetään kaapeli-tv-verkkoon. Toki yksittäisiä kaapelointeja tai rasiointeja
voidaan tarvittaessa kunnostaa. Antenniverkon kunnostus edellyttää aina
antenniurakoitsijan tai telesuunnittelijan kunnostussuunnitelmaa.
Määräyksellä
varmistetaan antenni- ja KTV-palveluiden käyttömahdollisuus myös
tulevaisuudessa
Kiinteistön yhteisantenniverkkoa käytetään broadcasting –tv-palvelujen jakeluun, joista tärkeimpiä ovat kaapeli-tv- ja antenni-tv-palvelut. Broadcasting-tv-palveluja katsellaan säännöllisesti yli 90 %:ssa tv-kotitalouksista. Käytännössä netti-tv-palvelujen käyttö on yleistynyt perinteisten tv-palvelujen rinnalla. Tämän päivän televisio (smart-tv) liitetään sekä antenniverkkoon että laajakaistayhteyteen, jolloin samalla vastaanottimella voidaan käyttää tarvittaessa perinteisiä tv-palveluja ja internetin tv-palveluja. Kiinteistössä tarvitaan siis hyvä antenniverkko ja laajakaistapalvelut mahdollistava yleiskaapelointijärjestelmä.
Koko juttu on ladattavissa täältä.