Perinteinen vai netti-tv?

Suomen kotitalouksista 94%:lla on perinteinen televisio ja 91% väestöstä katselee televisiota viikoittain (lähde: Finnpanel/2017). Kotitalouksista 60-70% käyttää kaapeli-tv-palveluja, jotka ovat käytössä taajamien kerros- ja rivitaloissa. Antenni-tv-kotitalouksia on 30-40%, joista suuri osa on pientaloissa.  

TV-ohjelmien katselu netti-tv:n kautta on kasvanut selvästi lähivuosina. Vuonna 2017 rekisteröitiin keskimäärin 59 miljoonaa ohjelma-avausta kuukaudessa (Yle, MTV3, Nelonen ym. kotimaiset netti-tv-palvelut), jossa oli kasvua noin 19% edellisvuoteen verrattuna. Tietokonetta käytettiin tv-ohjelmien katseluun 45%:ssa, tabletia 27%:ssa ja älypuhelinta 22%:ssa kotitalouksista. (lähde: Finnpanel). 

Lineaari-tv on käyttövarma

Kaapeli- ja antenni-tv-jakelua kutsutaan lineaari-tv:ksi, koska tv-ohjelmat ja -palvelut lähetetään samanaikaisesti kaikille verkon piirissä oleville tv-vastanottimille. Lineaari-tv:n vahvuuksia ovat käyttövarmuus, tietoturvallisuus ja edullisuus. Kaapeli- ja antenni-tv-jakelu on osoittautunut erittäin käyttövarmaksi. Hallitussa yksisuuntaisessa tiedonsiirrossa ei ole pelkoa haittaohjelmista tai salakuuntelusta, eikä vastaanottoon tarvita kallista liittymää. Esimerkiksi taloyhtiön antenniverkon kautta on katsottavissa ilmaiseksi Ylen tv-palveluja ja mainosrahoitteisia tv-kanavia.  

TV-palvelut lähetetään antenniverkossa yksisuuntaisina kaikille vastaanottimille, joten ylikuormitusta ja estoa ei esiinny. Yksisuuntaisuudesta johtuen lineaari-tv ei mahdollista interaktiivisia palveluja. Uusissa televisiomalleissa on hybridi-tv-ominaisuus, joka mahdollistaa lineaari-tv:n liittämisen antenniverkon lisäksi nettiin, jolloin IP-verkon vuorovaikutteisten palvelujen käyttö on mahdollista samalla televisiolla. 

Kaapeli-tv-palveluja tarjoavat Suomessa muun muassa DNA, Elisa ja Telia sekä alueelliset tietoliikenneoperaattorit. Antenni-tv-palveluja tarjoavat Digita ja DNA. Satelliitti-tv-palveluja tarjoaa Canal Digital ja Viasat.

Kuva: Kiinteistön antenniverkko ja yleiskaapelointijärjestelmä mahdollistavat lineaari-tv:n ja netti-tv:n käytön jokaisessa kiinteistön asuinhuoneessa. (kuva: Ville Reinikainen/Sähköinfo Oy)

Netti-tv kännykässä tai älytelevisiossa 

Televisioihin tulee jatkuvasti mukaan uusia ominaisuuksia ja erityisesti nettipalveluiden eli IP-palvelujen käyttömahdollisuus lisääntyy. Älytelevisio eli smart-tv liitetään laajakaistayhteydellä nettiin, jolloin televisiolla voidaan katsoa ohjelmia netistä ja käyttää myös netin vuorovaikutteisia palveluja. Smart-tv:ssä on yleensä myös perinteinen antenniverkkoliitäntä. 

Television suurin haastaja on älypuhelin, jolla voidaan tehdä lähes samat asiat kuin televisiolla. Käyttöliittymä on pienempi, mutta puhelin on aina mukana.  

Internetin netti-tv-palvelujen tarjonta on jo runsasta. Yle Areenan kautta on katsottavissa suorana Ylen kanavatarjontaa sekä ohjelmatallenteita tarjonnan mukaan. Myös muut tv-yhtiöt kuten MTV3, Ruutu, Netflix ja Youtube tarjoavat ohjelmiaan joko ilmaiseksi tai maksu-tv-palveluna.  

Netti-tv:n käyttö edellyttää laajakaistayhteyttä joko kiinteän tai mobiiliverkon kautta tai WiFi-yhteyttä. Taajamissa on yleensä saatavilla hyvin kiinteän verkon laajakaistapalveluja, mutta hajasijoitusalueella joudutaan usein turvautumaan mobiilipalveluihin, jotka hyödyntävät uusinta LTE-mobiilitekniikkaa (4G). Netti- ja mobiili-tv:n käyttäjän on oltava valmis maksamaan hyvästä yhteydestä lisämaksua. 

Mobiili-tv edellyttää hyvää yhteyttä

Viestintäviraston selvitysten (7/2018) mukaan noin 90 % suomalaisista kodeista asuu alueella, jossa on saatavilla jopa 100 Mbit/s- mobiiliyhteys (yhden tai useamman operaattorin 4G-verkko). Vastaavasti 30 Mbit/s mobiiliyhteys on saatavilla 98 prosenttiin kotitalouksista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki saisivat tuon kaistan samanaikaisesti. Mobiilipalvelujen käyttöä rajoittaa samanaikaisten käyttäjien määrä. Mitä enemmän käyttäjiä ja kuormitusta, sitä vähemmän kaistaa tarjolla kaikille tukiaseman palvelujen käyttäjille.  

Mobiiliverkon ulkoantennin avulla voidaan parantaa laajakaistayhteyden siirtonopeutta usein moninkertaiseksi ja palvelut saadaan toimimaan myös sisätiloissa. Suunta-antennin asentamisessa kannattaa käyttää antenniurakoitsijaa, joka osaa valita käyttötarkoitukseen oikeanlaisen antennin ja asennuspaikan, asentaa kaapeloinnin sekä toteuttaa tarpeenmukaisen sisätilapeiton. Aktiivisten toistimien asentaminen Suomessa on sallittua vain operaattorien toimesta.

Kuva: Kiinteistön katolle tai seinälle asennettavalla suunta-antennilla voidaan parantaa mobiililaajakaistan siirtonopeutta moninkertaiseksi. (kuva: Olli Knuuttila/DNA Oyj)

Suomen matkaviestinverkkojen kokonaisliittymämäärä on noin 9,5 miljoonaa, joista 23 prosenttia oli datakäytössä, 67 prosenttia puhelin- ja tiedonsiirtokäytössä ja 10 prosenttia pelkästään puhelinkäytössä. Jokaista suomalaista kohden käytettiin tammi-kesäkuussa 2018 mobiilidataa keskimäärin 28 gigatavua kuukaudessa. Tämän mukaan jokainen suomalainen voisi katsella videota keskimäärin noin tunnin päivässä. Nykyiset mobiiliverkot eivät siten mahdollista laajamittaista ja hyvätasoista mobiili-tv:n käyttöä, jos tukiaseman alueella on paljon samanaikaisia käyttäjiä. Kehittyneemmälle 5G -mobiiliverkolle, jota lupaillaan seuraavan 5 vuoden kuluessa, on selvästi tarvetta (lähde: Viestintävirasto 9/2018).

Televisioiden koko kasvaa ja ominaisuudet monipuolistuvat

Kodinkoneliikkeissä on tarjolla laaja valikoima erilaisia taulutelevisioita. Hintataso vaihtelee muutamasta satasesta useampaan tuhanteen euroon riippuen television näytön koosta, näytön resoluutiosta eli tarkkuudesta, viritintyypistä ja muista laitteen ominaisuuksista. Uudet mallit soveltuvat yleensä HD-kanavien katseluun oli sitten jakelukanavana antenni-tv tai kaapeli-tv. Soveltuvuus kannattaa aina varmistaa myyjältä.

Myytävien televisioiden keskikoko on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Siinä missä 42-tuumaista televisiota pidettiin vielä muutama vuosi sitten isona, myydään nykyisin runsaasti jopa yli 60-tuumaisia televisioita, joiden ruudun halkaisija on yli puolitoista metriä. Suuren kuvan nautinnollinen katselu vaatii terävää ja virheetöntä kuvanlaatua. Varsinkin yli 40-tuumaisten televisioiden kuvanlaatu voi näyttää epätarkalta, kun katsotaan tavallisia digilähetyksiä. 

Teräväpiirto-tv:n jälkeen ovat tulleet ultrateräväpiirtotelevisiot (UHD), jotka mahdollistavat entistä tarkemman kuvan, koska niissä on parempi kontrasti ja kuvataajuus. Nykyisin varsin yleiset Full HD- ja HD Ready -televisiot mahdollistavat HD-tarkkuuden, mutta uudempien UHD-televisioiden tarkkuus on jopa neljä kertaa parempi (4K perusominaisuus, 8K tulossa lähi vuosina).  Käytännössä UHD-lähetysten yleistymiseen lineaari-tv:ssä menee vielä vuosia. 

Maksu-tv-palvelut netin ja satelliitin kautta

Maksu-tv-palvelujen tarjonta on siirtynyt entistä enemmän internet-välitykseen. Toki kaapeli-tv ja antenni-tv-tarjonnassa maksu-tv-palveluilla on edelleen keskeinen asema. Myös satelliittijakelu on edelleen hyvä vaihtoehto alueilla, joissa antenni-tv ei ole käytettävissä ja, jos arvostaa hyvälaatuista televisiokuvaa. Satelliittipalvelupakettiin sisältyy yleensä asennus, joka koostuu vastaanottopeilin asennuksesta ja suuntauksesta ja kaapeloinnista sisätiloihin sekä satelliittivastaanotossa tarvittava sovitin. 

Hybridi-tv yhdistää perinteisen ja netti-tv:n 

Hybridi-tv eli HbbTV (Hybrid Broadcast Broadband TV) yhdistää perinteisen tv-lähetyksen ja laajakaistan tuoden netti-tv ominaisuudet perinteisten televisiopalveluiden rinnalle. Käytännössä tv-katsoja voi esimerkiksi siirtyä tv-ohjelmasta suoraan kyseisen ohjelmakanavan nettipalveluihin.  Hybridi-tv mahdollistaa myös reaaliaikaiset äänestys- ja mainospalvelut. 

Hybridi-tv:n käyttäminen edellyttää, että televisiossa on HbbTV-ominaisuus ja nettiliittymä. Lähes kaikissa uusissa televisioissa on HbbTV-valmius. Asian voi varmistaa myyjältä tai laitetoimittajalta. 

Hybridi-tv-palveluja on tarjolla Digitan antenni-tv-verkossa ja joissakin kaapeli-tv-verkoissa. Muun muassa Yle, MTV3 ja Nelonen tuottavat jatkuvasti hybridi-tv-palveluja. Kun palvelu on saatavilla, ilmestyy tv:n näyttöön punainen nappi. Painamalla kaukosäätimen punaista nappia kytkeydytään kyseisen kanavan hybridi-tv-palveluun netin välityksellä. Punainen nappi -heräte ja muut HybridiTV-palvelut välitetään televisiolle nettiyhteyden kautta. 

Kuva: Hybridi-tv-palveluja käytetään kaukosäätimellä, jonka punaista nappia painamalla kytkeydytään kanavan hybridi-tv-palveluun. Palvelun käyttö edellyttää, että televisio liitetään antenniverkon lisäksi laajakaistayhteyteen. (lähde: Digita Oy)

Antenni- ja kaapeli-tv siirtyvät vähitellen uuteen lähetystekniikkaan

Vapaasti vastaanotettavien antenni-tv-kanavien piti siirtyä Suomessa pelkästään uuteen DVB-T2-lähetystekniikkaa huhtikuussa 2020. Siirtymä lykkääntyy 1-2 vuodella johtuen Ylen HD-jakelupäätöksen viivästymisestä. Uusi T2-tekniikka on antennitalouksissa jo käytössä maksu-tv-kanavilla, jotka siirtyivät uuteen lähetystekniikkaan toukokuussa 2017. Myös DNA:n VHF-antenni-tv-verkossa, jossa näkyvät tällä hetkellä Ylen HD-kanavat, käytetään T2-tekniikkaa.  

T2-lähetystekniikka mahdollistaa HD-tasoisen kuvanlaadun ja suuremman määrän perustasoisia (SD) ohjelmakanavia. Suomessa testatuista televisioista ja digibokseista kertova “Antenna Ready HD" -merkintä takaa sen, että T2-vastaanotin toimii mm. tekstitysten osalta moitteettomasti kaikissa suomalaisissa antenniverkoissa. Merkintä löytyy yleensä pakkauslaatikosta. Kaapelitelevisioverkossa voi katsella HD-kanavia vain Cable Ready HD -laitteilla. Lisätietoja osoitteesta https://www.testatutlaitteet.fi/.

Uuteen DVB-C2 -lähetystekniikkaan siirtyminen on edessä myös kaapeli-tv-talouksissa lähi vuosina. Päätökset ovat operaattorikohtaisia, joten muutosajankohdasta kannattaa kysyä taloyhtiön kaapeli-tv-palvelujen operaattorilta. Kun siirtymä pelkästään T2- ja C2-jakelutekniikkaan tapahtuu, televisiokanavat näkyvät vastaanottimessa vain uutta tekniikkaa tukevalla televisiolla tai digiboksilla. Viestintävirasto kehottaakin kuluttajia olemaan tarkkoina televisiovastaanotinta hankittaessa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto muistuttaa, että myyjällä on velvollisuus kertoa, toimivatko myytävät laitteet uudella tekniikalla. Tieto on käytävä selvästi ilmi myös verkkokaupassa.

Jos tv-kuva ei näy? 

Jos tv-kuva pikselöityy, katkeilee tai ei näy ollenkaan, ota yhteyttä tv-palvelua tarjoavaan verkko-operaattoriin. Palvelun tarjoajana voi olla Digita, DNA, Elisa, Telia tai jokin paikallinen operaattori. Jos pystyt paikantamaan vian kiinteistön tv-jakeluverkkoon, ota yhteyttä paikalliseen antenniurakoitsijaan, joka pystyy korjaamaan kaapelointiin, vahvistimeen tai antenniin liittyvät ongelmat. 

Perustietoa tv-jakelujärjestelmistä löydät osoitteesta www.sant.fi, josta voit ladata veloituksetta myös Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n julkaiseman Pientalon antennioppaan. Sivustolta löytyvät myös alueelliset olosuhteet tuntevien pätevien tv-alan asennusliikkeiden yhteystiedot.

Tauno Hovatta, toiminnanjohtaja, Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry