Teräväpiirtopeitto saavutti Lapinkin

Koko Suomen kattava teräväpiirtopeitto valmistui kesäkuun alussa. Keminmaalaisessa antenniasennusyrityksessä liiketoiminnan odotetaan tästä syystä hieman piristyvän, mutta ruuhkaa ei ole näköpiirissä.

Tuomas Koivuniemen kädessä on nykyisille TV-taajuuksille suunniteltu Televes Ellipse -antenni. Arto Koivuniemi esittelee uutta, siroa satelliittiantennia. Ensimmäinen Arton asentama lautasantenni oli halkaisijaltaan 2,40 metriä.

Antennihuolto A. & T. Koivuniemi ky:n Tuomas Koivuniemen kädessä on nykyisille TV-taajuuksille suunniteltu Televes Ellipse -antenni. Arto Koivuniemi esittelee uutta, siroa satelliittiantennia. Ensimmäinen Arton asentama lautasantenni oli halkaisijaltaan 2,40 metriä.

 

Yleisradion kanavat ovat olleet vastaanotettavissa teräväpiirtona kaikilta Digitan päälähetinasemilta 5.5.2020 alkaen. Koko Suomen kattava teräväpiirtopeitto valmistui 1.6.2020.

Pääasiassa Meri-Lapissa ja Etelä-Lapissa toimivan Antennihuolto A. & T. Koivuniemi ky:n Arto Koivuniemi arvioi, että HD-aikaan siirtyminen ei tuo mukanaan isoja lisätöitä yritykselle.

– Mitään radikaalia muutosta ei ole tulossa. Kotitalouksissa toimenpide vaatii yleensä vain TV:n uudelleen virityksen. Tietysti vastaanottamisessa tulee olla valmius teräväpiirtoon, mutta yleensä jopa kymmenen vuotta vanhoissa televisioissa sellainen on.

– Muutos koskee enemmän taloyhtiöitä, joissa yhteisantennien vahvistimien taajuudet täytyy antenniasentajan käydä virittämässä uudelleen, Arton poika Tuomas Koivuniemi lisää.

Koivuniemien asentamista antennivahvistimista kaikissa alle kymmenen vuotta sitten asennetuissa on teräväpiirto-ominaisuudet, joten muutostöitä voidaan luonnehtia enemmän huoltotöiksi kuin asennuksiksi.

– Ohjelmoimme uudet kanavaniput, mikä ei ole iso homma. Samalla käynnillä tarkistamme antennien kunnon ja mittaamme signaalitasot. Uusien taajuuksien vuoksi antennia voidaan nimittäin joutua siirtämään tai vaihtamaan, Tuomas sanoo.

Antennien kunto ei pysy priimana iän kaiken – sää, lumikuorma ja linnut tekevät tehtävänsä. Normaali antennin käyttöikä on noin 20 vuotta.

– Vaikka kyseessä olisi laadukas antenni, siihen kertyy ajan kuluessa hapettumia ja ruostetta. Antennitkaan eivät ole ikuisia, Arto Koivuniemi toteaa.

Osa taloyhtiöiden isännöitsijöistä on ollut muutostöistä yhteydessä Koivuniemiin, osaa yritys on muistuttanut tilanteen muuttumisesta. Tuomas Koivuniemi arvioi, että ihmiset eivät ole asiaan kiinnittäneet paljoakaan huomiota, koska esimerkiksi Koivuniemien yrityksen toiminta-alueella teräväpiirtokuvaa on voinut nähdä IP-TV:n (Internetin) kautta jo jonkin aikaa.

– Digitan, DNA:n ja Ylen välillä oli vääntöä siitä, mitä kenenkin pitäisi tehdä, joten asiaa on veivattu vuosia. Sitten tuli korona, jolloin ihmisillä on hieman muutakin mietittävää.

– Ja onhan HD-kuvaa nähty satelliitin kautta jo pitkään koko maassa, lisää Arto, joka asensi vuonna 2013 pelkästään Rovaniemen alueelle 640 Canal Digitalin lautasantennia puolen vuoden aikana.


”Onpa viisas mies”

Arto Koivuniemi on toiminut antennialan yrittäjänä jo yli 24 vuotta, mutta kiinnostus taajuuksiin ja niiden vastaanottoon juontaa paljon varhaisemmalta ajalta. Hän oli vielä pikkupoika 1960-luvun lopulla, kun kotitaloon tuotiin ensimmäinen televisio.

– Ensin ihmeteltiin lähetyksiä, mutta jo pian ihmeteltiin sitä, kun siitä katosi milloin kuva, milloin ääni. Muistan kun paikalle saapui korjaaja, joka vaihtoi laitteeseen putkia ja sai sen toimimaan. Silloin ajattelin, että onpa siinä viisas mies.

Sen jälkeen seuranneet radio- ja TV-asentajan linja sekä armeijan viestijoukot veivät Artoa kohti alaa. Ensimmäiset 11 vuotta menivät kuitenkin myyntityössä kodinkoneliikkeissä. Sitten tuli 1990-luvun lama.

– Kaikki alkoi siitä, kun lomautuksen sain. Kävin yrittäjäkurssin ja perustin yrityksen. Olin jo ammattikouluaikana kiinnostunut antenneista enemmän kuin pahalle haisevien, käryävien televisioiden korjauksesta, joten oli aika selvää keskittyä antenneihin.

Tuomaskin innostui alasta varsin nuorena, 10-vuotiaana.

– Halusin olla mukana isän kanssa asennusreissuilla. Kasasin antenneja, hain sitä ja toin tätä, hän muistelee.

Lukion ja armeijan jälkeen Tuomas ilmoitti tulevansa töihin isänsä yritykseen. Näin mentiin muutama vuosi, kunnes Tuomas muutti vaimonsa kanssa Kuusamoon, jossa oli aika aloittaa oma yritystoiminta, yrittäjän ammattitutkinnon suorittamisen jälkeen.

– Kotiseudun kaipuu ja perheenlisäys toivat kuitenkin takaisin. Sitten meillä olikin kaksi antenniasennusyritystä samassa kylässä. Kilpailun sijaan päätimme yhdistää yritykset.

 

Työnkuva muuttuu koko ajan

Analogisesta tekniikasta siirtyminen digitaaliseen on ollut antenniasennusalan suuria mullistuksia.

– Helpon rahan innostamana alueelle ilmestyi tuolloin viisi uutta asennusyritystä kolmen aikaisemman lisäksi. Tilaukset romahtivat analogisten lähetysten loputtua, monta viikkoa oli täysin hiljaista. Sanoinkin Tuomakselle, että tulikohan meillä alan vaihto eteen, Arto Koivuniemi muistelee.

Pikku hiljaa tilanne parani, kun tilauksia alkoi sadella. Työllisyyttä lisäsi myös uusien, kokemattomien yritysten tekemien virheellisten asennusten korjaaminen. Esimerkiksi yhteisantennikiinteistöihin oli toteutettu järjestelmiä pientalotekniikalla, jolloin laitteisto jouduttiin usein vaihtamaan kokonaan. Nykyään alueella toimii jälleen kolme antenniasennuksia päätyönään tekevää yritystä.

Lähetystekniikoiden muuttuessa yrityksen on täytynyt panostaa laadukkaisiin mittauslaitteisiin. Laatua saa useimmiten vain isolla rahalla ja niin on tilanne tässäkin tapauksessa. Koulutusta tarjoaa muun muassa yrityksen monivuotinen tavarantoimittaja Finnsat oy.

– Heiltä löytyy vankkaa asiantuntijuutta. Siellä kun käy koulutuksessa, on kuin kotona olisi, Arto Koivuniemi sanoo.

 

Timo Rehtonen, teksti ja kuva

 

Juttu on julkaistu alunperin Sähkömaailma-lehden numerossa 6/2020.


 

 

30.6.2020